Poikani on nyt kymmenen kuukauden ikäinen ja ajankohtaiseksi on käynyt päätöksen teko hoitovapaalle jäämisestä tai sitten työelämään paluusta. Mulle päätöksen teko tuosta asiasta oli todella helppo. En laittaisi näin pientä lasta vielä hoitoon. Näin oon päättänyt useiden eri asiantuntijoiden lausuntoja lukeneena ja omaa äidinvaistoani kuunnellen. Aikaisintaan sit, kun lapseni on 2-vuotias, voisin jättää hänet hoitoon niin, että meidän kotona joku luotettava tuttu ihminen häntä hoitaisi ja aikasintaan, kun hän on 3-vuotias, niin sitten päiväkotiin.

Tämän vuoksi olen saanut kuulla, ettei minua kuulemma työnteko kiinnosta pätkääkään, ei oo ikinä kiinnostanut eikä tuu koskaan kiinnostamaan ja että työn vieroksunta on mulla geeneissä (viitaten siis siihen, kun romanit ei tee työtä - yleisen ennakkoluulon mukaan). Siis vai niin..! Olipas kivasti sanottu. Minusta tuntuu, että näiden kommenttien laukojat jotenkin yrittävät parannella vaan omaa oloaan, kun itse laittavat vasta vuoden ikäisensä hoitoon, vaikka mikään välitön pakko ei varmaan ois.

Eihän toi lastenhoidontuki mikään iso summa tosiaankaan ole (n. 400e/kk), mutta kyllä sitä pärjää kun mies kuitenkin käy töissä ja tienaa rahaa taloon ja kun menoja seuraa, niin ihan hyvin elelee! Mäkin laitoin Ladyline-jäsenyyteni joksikin aikaa jäähylle, että jää enemmän rahaa muuhun. Mun mielestä tässäkin tulisi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja ajatella myös enemmän epäitsekkäästi - lapsi etusijalla. Mulle tuli noista em. kommenteista paha mieli. Ikäänkuin ihan vaan laiskuuttani olisin päättänyt jäädä kotiäidiksi! Hohhoijaa. Voin sanoa, että välillä on oikeasti IKÄVÄ töihin aikuisten pariin ja tuntuu, että välil varmaan duunis pääsiskin paljon helpommalla ja pomollenikin tästä sanoin, mutta olisin äitinä tositosi pettynyt itseeni, jos antaisin vauvani vaan jonkun toisen hoidettavaksi ja itse painuisin omiin juttuihini joka- ja kokopäiväisesti.

Kyllä aina olen rahani työtä tekemällä saanut ja olen myös paskapalkallakin sitä työtä tehnyt kun rahaahan se on sekin, mutta esimerkiks sossun luukulla en ole ikuna käynyt rahaa pummaamassa (vaikka mitä pahaa siinäkään olis jos ihan oikeesti sieltä apua tarvii - veroahan sen takia maksetaan).

Surullista, että joidenkin tarvii tollee pönkittää omaa huonoa itsetuntoaan mollaamalla muita.

Äitiys on epäitsekkyyttä.